Mitä hyötyä on kehoyhteyden vahvistamisesta ja vinkit sen vahvistamiseen

Stressi ja kuormittava arki aikaansaavat herkästi sellaisen tilan, jossa suoritamme mielen sisäisiä vaatimuksia, täytämme muiden ihmisten tarpeita ja rastitamme to do -listalta kohtia toisensa jälkeen. Tällaiselle tilalle on olemassa monenlaisia tunnistettavia termejä, kuten ruuhkavuodet tai arjen oravanpyörä. Pitkään ja liian kuormittavana jatkuessaan ne voivat herkästi johtaa korkean toimintakyvyn ahdistukseen, masennukseen tai uupumukseen saakka. Yhteistä näille kaikille on, että yhteys omaan kehoon ja sen tarpeisiin on hämärtynyt. Tällöin elämme kovin irrallaan omasta kehostamme emmekä enää välttämättä osaa tunnistaa tai kunnioittaa sen viestejä, vaan yksinkertaisesti sivuutamme ne tyystin.

Syitä kehon viestien sivuuttamiselle voi olla monenlaisia. Monesti suorittamiseen taipuvaisille ihmisille tyypillinen tapa toimia on painaa eteenpäin huolimatta siitä, jaksaisiko keho ottaa enää yhtäkään askelta. Kehoyhteyden menettäminen ei myöskään tapahdu hetkessä, vaan irtautuminen tapahtuu monesti useiden vuosien toiminnan seurauksena. Kun kehoyhteyttä halutaan palauttaa ja vahvistaa, vaaditaan tähänkin prosessiin aikaa, lempeyttä ja rutkasti toistoja.

Kehoyhteydestä puhuttaessa ei voida olla puhumatta samaan hengenvetoon kehon ja mielen yhteydestä. Ihmiskeho on siitä uskomaton kokonaisuus, että keho ja mieli toimivat jatkuvassa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Käytännössä tämä näkyy siten, että kun mieleemme hiipii erilaisia ajatuksia, ne nostattavat meissä erilaisia tunteita ja tunteet taas näkyvät kehossamme erilaisina reaktioina. Hyvänä esimerkkinä voisi toimia tällainen monille hyvin tyypillinen ajatus: ”olen lihava”. Tällainen ajatus nostattaa meissä herkästi ahdistuksen, surun, häpeän tai inhon tunteita. Nämä tunteet tuntuvat kehossa: rintakehää voi puristaa, vatsa olla kipeä, kurkussa voi tuntua palan tunne, kädet voivat puristua nyrkkiin tai lihakset eri puolella kehoa jännittyä.

Kun yhteys omaan kehoon on kadoksissa, on meidän kovin vaikeaa kuunnella kehomme perustarpeita: nälkää, janoa, levon ja unen tarvetta, vessahätää, liikkeen tarvetta, hoivan tai läheisyyden kaipuuta. Ja kuten ehkä jo tässä kohtaa arvaat, näiden perustarpeiden kuuntelemisella ja niihin vastaamisella on merkittävä yhteys hyvinvointiimme, jaksamiseemme, työkykyymme, ihmissuhteisiimme ja erilaisten sairauksien kehittymiseen eli terveyteemme. Tämän vuoksi on yksinkertaisesti viisasta olla kiinnostunut siitä, mitä kehosi erilaiset viestit oikeastaan tarkoittavat ja miten niihin voisi paremmin opetella vastaamaan.

Muutaman yksinkertaisen harjoituksen avulla pääset kehoyhteyden vahvistamisessa hyvään alkuun:

  • Pohdi, miltä nälkä ja jano tuntuvat kehossasi. Jos et tunnista kovin hyvin nälkää ja janoa, mieti miten ne heijastuvat toimintakykyysi. Kärsitkö esimerkiksi keskittymisvaikeuksista, aivosumusta, työmuistin heikkoudesta, aikaansaamattomuudesta, vetämättömästä olosta tai heikotuksesta?
  • Pyri vastaamaan nälkään ja janoon mahdollisimman nopeasti lykkäämättä niitä tuonnemmaksi. Sama koskee vessahätää: käy vessassa heti, kun koet sille oikeasti tarvetta.
  • Pohdi, miten liikkeen ja levon tarve heijastelevat kehoosi. Näkyykö esimerkiksi liikkeen tarve vireystason laskuna, levottomana olona, asennon vaihtamisen tarpeena tai vaikeutena istua aloillaan?
  • Tarkkaile säännöllisesti sydämen sykettä ja hengitystäsi. Onko hengityksesi pinnallista ja nopeaa vai rauhallista ja syvää? Mistä ne kertovat sinulle?
  • Skannaa kehoasi säännöllisesti: miltä eri kehon osissa tuntuu? Ovatko hartiasi jännittyneet, särkeekö päätä, tuntuuko jossakin kipua tai särkyä? Huomioi myös sellaiset kehon osat, joissa olo tuntuu hyvältä tai mukavalta. Voisitko esimerkiksi hengittämisen avulla siirtää tätä hyvää tunnetta myös muualle kehoon?

Kehosi on äärimmäisen viisas. Se tietää, mitä se tarvitsisi toimiakseen kunnolla ja voidakseen hyvin. Vaalimalla kehoasi ja yhteyttä siihen pidät huolta arvokkaimmasta ja pitkäaikaisemmasta elämänkumppanistasi – sinusta itsestäsi. <3

Päätä särkee ja vatsa on sekaisin – kärsitkö tietämättäsi nestehukasta?

Epämääräistä heikotuksen tunnetta, pientä jomotusta pääkopassa, huimausta ylös noustaessa, vaihtelevia vatsavaivoja. Nämä oireet voivat johtua monenlaisista eri syistä eivätkä ne välttämättä sellaisenaan kerro tarkasti sitä, mikä elimistössä oikeastaan on vialla. Esimerkiksi väsymys, stressi, lihaskireydet, alhaiset rauta-arvot tai herkistyminen erilaisiin ruoka-aineisiin voivat olla syitä, jotka aiheuttavat edellä kuvattuja, monille hyvin tuttujakin oireita. Mutta ne ovat myös oireita, jotka kertovat elimistön nestehukasta. Sen oireisiin voivat kuulua myös nopea ja heikko syke, alhainen verenpaine ja sekavuus.

Seuraavaksi hieman faktatietoa: ihmisen kehosta arviolta kaksi kolmasosaa on vettä. Vettä on myös toiminnallemme korvaamattoman tärkeissä elimissä: aivoissa 75%, ihossa 64%, sydämessä 79%, munuaisissa 83%, maksassa 86% ja kehossamme virtaavassa verimäärässä 83% (lähde: peda.net). Valtaosa kehon vedestä on solujen sisäistä nestettä. Jokainen kehosi solu tarvitsee vettä, jotta ne voivat toimia oikein ja kuljettaa ravintoaineita sinne, missä niitä tarvitaan. Vesi osallistuu myös kehon lämmönsäätelyyn hikoilun kautta.

Sanomattakin on siis selvää, että nestevajeella on tämän vuoksi vaikutusta hyvinvointiimme ja toimintakykyymme kokonaisvaltaisesti: mm. keskittymiskyky ja työmuisti heikkenevät, kuona-aineiden poistaminen kehosta vaikeutuu ja iho alkaa kuivua.

Riittävä nesteytys on tärkeää kaikille, mutta korostuu etenkin, mikäli harrastat liikuntaa tai sinulla on fyysisesti kuormittava työ. Liikkujaa saattaakin kiinnostaa, että veden tärkein tehtävä on ehkäistä suorituskykysi laskua liikunnan aikana. Lievä, 1-2 prosentin nestevajaus heikentää valppautta ja keskittymiskykyä sekä lisää väsymyksen tunnetta, joilla on vaikutusta liikuntasuorituksen lisäksi merkittävästi myös työtehtävistä suoriutumiseen. Jos nestehukka pääsee kasvamaan 2,5 prosenttiin, suoritustehosi raskaan liikunnan aikana on heikentynyt jopa 45%. Ja se on PALJON se!

Moni luottaa veden juomisessa janon tunteeseen, mutta itse asiassa silloin ollaan jo myöhässä. Nimittäin janon tunne ilmaantuu vasta silloin, kun nestehukkaa on jo ehtinyt syntyä elimistöön. Ihmisen päivittäinen nesteen tarve on yksilöllistä, mutta sen on arvioitu olevan kokonaisuudessaan 2-3 litraa. Huomioithan, että hikoilu, kuumuus ja kostea ilma lisäävät nesteen tarvetta merkittävästikin. Osa nesteestä saadaan syödyn ruoan mukana eli litratolkulla nestettä ei kuitenkaan ole tarpeen juoda. Hyvänä nyrkkisääntönä onkin juoda 1-2 vesilasillista joka aterian yhteydessä, eli viidesti päivässä, jolloin saat vettä tasaisesti pitkin päivää. Toinen hyvä vinkki on kantaa töissä vesipulloa mukana ja täyttää sitä aina tauoilla, jos ruoan yhteydessä on vaikea juoda vettä riittäviä määriä.

Huolehtimalla riittävästä veden juonnista pidät samalla huolta omasta työkyvystä, kehon optimaalisesta toiminnasta, ihon kunnosta ja etenkin liikunnan aikaisesta suorituskyvystä. Ei siis mitään ihan pikku juttuja, vaan itse asiassa valtavan isoja, sinun toimintakykyyn ja arkeen vaikuttavia kokonaisuuksia! Mikäli tiedostat juovasi liian vähän vettä, haastan sinua tällä viikolla lisäämään veden määrää päivittäin edes muutaman lasillisen verran. Tarkastele viikon lopussa tuntemuksiasi – huomaatko mitään eroa?

BACK TO BASICS -postauksissa käsitellään hyvinvointiisi vaikuttavia perusteita – niitä kulmakiviä, joista olet kuullut ehkä kyllästymiseen saakka, mutta joiden merkitystä omalle hyvinvoinnillesi et ehkä vielä täysin ole ymmärtänyt tai sisäistänyt.

Facebook
Instagram