Avainsana: tavoitteet

Julkaistu

Irti kahlitsevasta epäonnistumisen pelosta

Olen viettänyt suurimman osan elämästäni peläten epäonnistumista. Se on pelottanut niin hirmuisesti, että se on estänyt minua pyrkimästä kohti omia unelmia. Kun epäonnistumista pelkää, alkaa herkästi välttelemään tilanteita, joissa on pienikin mahdollisuus mokata. Tällöin tulee ikään kuin huomaamatta eläneeksi elämää jatkuvalla mukavuusalueella, jossa ei tarvitse kohdata vaikeita tunteita tai sietää epävarmuutta. Mukavuusalueella ihminen kokee pitelevänsä lankoja visusti omissa käsissään. Mukavuusalueella omataan tietoa, ymmärrystä ja osaamista, jolloin kaikenlainen tekeminen on helppoa ja mutkatonta. Me ihmiset tarvitsemme mukavuusaluetta elämäämme säännöllisesti, siinä ei itsessään ole mitään väärää. Mutta mikäli olemme mukavuusalueella jatkuvasti, emme opi emmekä kehity. Ja tämä taas herkästi on suurin syy sille, että omat unelmat tuntuvat kovin kaukaisilta ja saavuttamattomilta.

Jos tunnistat itsessäsi piirteitä siitä, että sinun on vaikea epäonnistua ja että tämä pelko jollakin tavalla kahlitsee sinua, et ole tuntemustesi kanssa yksin. Epäonnistumisen pelko voi juontaa juurensa monenlaisista syistä. Siihen kietoutuu vaikeutta sietää ja käsitellä negatiivisia tunteita (kuten ahdistusta, häpeää ja surua) ja lisäksi se on vahvasti kytköksissä itsetuntoon ja minäkuvaan. Myös yhteiskunta ja sosiaalinen media korostavat ja nostavat esiin onnistujatarinoita. On paljon helpompaa tehdä somepostaus suuresta onnistumisen hetkestä kuin kymmenistä epäonnistumisista ennen sitä. Sen vuoksi epäonnistumisen pelosta irti pyristeleminen ei ole aivan niin yksinkertaista, että hoetaan peilin edessä mantraa ja sen jälkeen mikään ei enää pelota.

Puhun varmasti lähes kyllästymiseen saakka niin valmennuksissani kuin Instagramin puolella (@mielipuuhissa) tunnetaitojen merkityksestä hyvinvoinnissa. Mutta tämä johtuu vain ja ainoastaan siitä, että niillä todella on aivan valtava vaikutus kovin monenlaisiin hyvinvoinnin haasteisiin. Siksipä ensimmäinen askel kahlitsevasta epäonnistumisen pelosta irrottautumiseen onkin opetella tulemaan sinuiksi ahdistuksen, surun, häpeän ja pelon tunteiden kanssa. Ei mikään helppo juttu ja vaatii rutkasti aikaa, lempeyttä, kärsivällisyyttä ja toistoja. Mutta ilman näiden tunteiden parempaa käsittelemistä ei epäonnistumisen pelon taklaaminenkaan onnistu.

Toinen askel on siinä oivalluksessa, että epäonnistuminen ei tee sinusta epäonnistujaa. Se ei siis ole millään tavalla kytköksissä siihen, miten taitava, lahjakas, hyväksyttävä, arvokas tai pätevä ihminen olet. Epäonnistuminen ei siis määritä sinua ihmisenä. Se ei liity oikeastaan mitenkään muutoin sinuun kuin siten, että mokaaminen on normaalia, luonnollista ja sen vuoksi osa ihmisyyttä. Jokainen meistä epäonnistuu joskus.

Epäonnistumiseen liittyy valtavasti negatiivisia mielikuvia. Sen ajatellaan usein olevan jotenkin noloa ja sellaista, josta täytyy visusti vaieta. Epäonnistumisista ei puhuta ystävien kesken tai työpaikan kahvihuoneissa. Mutta niistä voidaan kyllä osoitetaan tarvittaessa syyttävällä sormella. Kolmas askel liittyykin yleiseen mokakulttuurin muutokseen, jossa jokaisella meistä on vastuu. Moka on lahja. Mokaamalla me voimme oppia. Mokaaminen kuuluu osaksi onnistumisen ja kasvun prosessia. Usein vasta mokaamalla oikein isosti ja kunnolla, voimme saavuttaa suuria asioita.

Kaikenlaisista epäonnistumisista tulisi puhua nykyistä avoimemmin ja kannustavammin, ei häpeillen ja syytellen. Kun jokainen meistä uskaltaisi tuoda rohkeammin esiin niin pieniä kuin isoja epäonnistumisia, vähenee myös pelko epäonnistua kuin itsestään. Oma pelkoni epäonnistua on vähentynyt roimasti edellä mainituilla askelilla. Olen myös alkanut jakaa jatkuvasti enemmän epäonnistumisen kokemuksia läheisten ja ystävieni kanssa. Nämä keskustelut ovat olleet oivalluttavia ja opettaneet, ettei epäonnistumisessa oikeastaan ole yhtään mitään sellaista, mitä tarvitsisi hävetä.

Kun pääsin irti epäonnistumisen pelon kahleista, uskalsin 11 vuoden odottelun jälkeen ryhtyä yrittäjäksi. Edelleen on jaksoja, jolloin pelko epäonnistua voimistuu niin, että tekee mieli heittää hanskat tiskiin. Sen sijaan, että oikeasti heittäisin hanskat tiskiin, annan tunteiden tulla ja juttelen niistä jonkun kanssa, hengittelen ja nukun yön yli. Usein seuraava päivä on jo helpompi. Epäonnistuminen saa jännittää ja pelottaa, mutta mikäli se estää sinua pyrkimästä kohti omia unelmia, sitä vastaan kannattaa ehdottomasti taistella. Juju on siinä, että ei luovuta, vaikka välillä pelottaisi, jännittäisi ja ahdistaisikin.

Miten sinä suhtaudut epäonnistumisiin?

Julkaistu

Näin opit saavuttamaan tavoitteesi

Ennen kuin kerron sinulle, miten opit saavuttamaan hyvinvointiin liittyviä tavoitteitasi on sinun tärkeää ymmärtää seuraavaa: se, että kokee voivansa hyvin tarkoittaa jokaiselle meistä hieman erilaisia asioita. Joku nauttii hyvin työntäyteisestä ja tarkasti aikataulutetusta arjesta, toinen taas vapaammasta ja rennommasta menosta, jossa on tilaa spontaaniudelle. Myös mahdollisuudet voida hyvin vaihtelevat eri elämäntilanteissa isosti. Esimerkiksi pienten lasten vanhemmalla on usein rajallisemmin aikaa ja voimavaroja käytössä oman hyvinvoinnin edistämiseksi kuin yksin asuvalla. Puhumattakaan siitä, että kaikilla ei ole samanarvoisesti käytössään resursseja. Vaikka moni hyvinvointiteko ei vaadi lainkaan rahaa, on hyvinvoinnista tehty valtavaa bisnestä, jossa merkkivaatteet, teknologia ja välineet sekä lisäravinteet alkavat herkästi sanella reunaehtoja yksilön toiminnalle ja osallistumiselle.

Tämän vuoksi on hyvin hankalaa antaa kaikille suoraan toimivia tai kovin yksioikoisia ohjeita siitä, miten juuri sinä voisit voida parhaammalla mahdollisella tavalla hyvin. Melko usein se vaatii pysähtymistä, oman arjen analysointia, tavoitteiden realisointia ja priorisoinnin opettelua. Se, mikä toimii juuri tässä elämäntilanteessa parhaiten sinulle ei välttämättä ole paras ratkaisu ystävällesi. Ja tämä on se juurisyy sille, miksi minä perustin Mielipuuhissa-valmennuskonseptin. Sillä omasta mielestäni hyvinvointi ei ole jotakin, mitä myydään Prisman alelaarista paketissa kelmuun käärittynä jokaiselle ohikulkijalle alennettuun hintaan. Se on jokaiselle meistä kovin erilaisia ratkaisuja, tapoja ja tekoja arjessa.

Mutta hieman raflaava otsikkoni kuitenkin antoi sinulle lupauksen siitä, että tulet saamaan tästä tekstistä itsellesi keinoja saavuttaa tavoitteesi ja sitä kautta luoda kestäviä hyvinvointitekoja arkeesi. Ja tulen pitämään lupaukseni, mutta se tulee vaatimaan sinulta hieman työtä. Sillä mikäli oikeasti tahdot oppia lisäämään hyvinvointiasi kestävin keinoin, se ei tapahdu hetkessä. Joskus se saattaa vaatia pitkänkin ajan, monia yrityksiä ja kokeiluja ennen kuin juuri sinulle toimiva keino löytyy. Parhaan tuloksen saat, jos pystyt suhtautumaan tähän matkaan uteliaasti ja kärsivällisesti. Eli juuri päinvastoin, mitä dieettikulttuuri on meille opettanut.

Tulen seuraavaksi jakamaan sinulle keinon, mitä käytän Mielipuuhissa-valmennuksessa omien valmennettavieni kanssa ensimmäisellä tapaamiskerralla, jonka aikana asetetaan valmennukselle yhdessä selkeät tavoitteet. Kun haluat lisätä arkeesi kestäviä hyvinvointitekoja, pohdi aivan ensimmäiseksi oletko valmis tekemään muutoksen toimintatapoihisi. Sillä yllättävän monesti koko homma kaatuu siihen, että ihminen ei olekaan valmis luopumaan tai edes joustamaan sellaisista tavoista ja tottumuksista, jotka ovat hyvinvoinnin edistämisen esteenä. Jos koet aidosti olevasi valmis tekemään muutoksen:

  • Listaa itsellesi ylös kolme tärkeintä tavoitettasi hyvinvointia koskien. Nämä tavoitteet voivat olla esimerkiksi: haluan laihtua kymmenen kiloa, haluan nukkua vähintään seitsemän tuntia joka yö, haluan aloittaa liikuntaharrastuksen tai haluan opetella syömään säännöllisesti vähintään neljä kertaa päivässä. Pyri tekemään tavoitteistasi mahdollisimman konkreettisia ja huolehdi, että
  • Tämän jälkeen valitse näistä kolmesta tavoitteesta alkuun yksi, jota lähdet edistämään aktiivisesti.
  • Lähde sen jälkeen miettimään, millaisia tekoja tämän tavoitteen saavuttaminen sinulta vaatisi. Nämä teot voivat olla esimerkiksi: en enää korvaa herkuilla aterioita, menen iltaisin 30 min aikaisemmin sänkyyn, kartoitan oman kotikaupunkini harrastusvaihtoehdot tai harjoittelen ottamaan eväät päivittäin mukaan töihin. Tarvittaessa pilko teot vielä pienempiin osiin, esimerkiksi näin: 1. kartoitan oman kotikaupunkini harrastusvaihtoehdot, 2. selvitän, miten niihin pääsee tutustumaan ja 3. sovin kalenteriini päivän, jolloin menen kokeilemaan harrastusta.
  • Kerro tavoitteestasi jollekin läheisellesi. Tavoitteen ääneen kertominen auttaa sinua sen edistämisessä ja mieltäsi sen prosessoinnissa.
  • Aseta itsellesi jonkinlainen aikaraja, jossa haluat saavuttaa tavoitteesi.
  • Fokusoi ja harjoittele priorisoimaan aikaa ja energiaa näiden tekojen edistämiseen. Käytä tässä sinulle parhaiten toimivia keinoja: muistutuksia, to do-listoja, ystävän tai kumppanin apua ja tukea.
  • Toista näitä tekoja niin kauan, kunnes tavoite on saavutettu.

Yllä olevia vinkkejä voi tottakai soveltaa myös muihin kuin hyvinvoinnin edistämiseen liittyviin tavoitteisiin. Tavoitteen saavuttamisessa ja muutoksen tekemisessä hyvin oleellista on, että tavoite on sinulle tärkeä, sinua sisäisesti motivoiva ja innostava sekä riittävän konkreettinen ja realistinen. Tällöin siihen on helpompaa sitoutua myös silloin, kun arki on ajoittain stressaavaa.

Joskus selkeistä toimintavaiheista huolimatta muutoksen tekeminen omin voimin voi tuntua liian vaikealta ja raskaalta. Tähän on yleensä syynä liian epärealistiset tavoitteet, puutteelliset voimavarat ja/tai vaikeus hallita ja priorisoida omaa ajankäyttöä. Tällöin voi olla hyödyllistä lähteä toteuttamaan muutoksia valmentajan avulla, jolloin saat vahvempaa tukea ja työkaluja muutoksen tekemisen tueksi. Klikkaamalla tästä voit varata itsellesi ilmaisen 30 min konsultaation, jolloin pääset yhdessä kanssani keskustelemaan siitä, miten minä voisin olla sinun hyvinvointimatkallasi ja muutosten opettelun tekemisen tukena.

Julkaistu

Sitten kun olen laiha

Miten usein olet ajatellut tekeväsi elämässäsi jotakin tai pyrkiväsi kohti omia unelmia ”sitten kun”? Sitten kun lapset ovat isoja. Sitten kun työstressi helpottaa. Sitten kun olen laiha. Sitten kun olen rohkeampi. Sitten kun olen itsevarmempi. Sitten kun on enemmän aikaa.

Olet varmasti kuullut sanonnan, että jokaiselle meistä on annettu tähän elämään samanlainen määrä tunteja vuorokauteen. Oma oivallukseni vuosien varrella on ollut se, että vain minulla on valta määritellä se, mihin minä ne tunnit käytän eli miten valitsen priorisoida aikaani, energiaani ja voimavarojani. Toki tässä täytyy muistaa, että toisille meistä lähtökohdat pyrkiä toteuttamaan omia elämän pieniä ja suuria unelmia ovat paremmat kuin toisilla. Joskus niiden unelmien toteuttaminen vaatisi esimerkiksi enemmän rahaa, mikä asettaa meidät ihmiset lähtökohtaisesti jo vallan eriarvoiseen asemaan.

Mutta hyvin usein ne omat ”sitten kun” ajatukset eivät ole sellaisia, jotka vaatisivat toteutuakseen hirveästi rahaa tai muita resursseja. Sillä hyvin usein kyse on siitä, mitä sinä ajattelet itsestäsi, omista kyvyistäsi ja miten paljon ylipäätään uskot ja luotat omaan tekemiseesi. Toisekseen hyvin usein kyse on myös oman matkani oivalluksesta eli siitä, miten rohkenemme priorisoida ja käyttää sitä aikaa, mikä meille on annettu.

Joskus olen nimittäin jutellut ihmisten kanssa, joilla se oma ”sitten kun” on venähtänyt vuodeksi. Sitten kahdeksi. Ja lopulta kymmeneksi. Miten paljon elämää ja mahdollisuuksia luisuukaan käsiemme ulottuvilta, kun me yksinkertaisesti vain odottelemme sitä oikeaa, täydellistä ajankohtaa tai mielentilaa asioiden toteuttamiselle?!

Mikä meidät sitten ajaa odottamaan ja estää tarttumasta toimeen? Pelko. Epävarmuus. Luottamuksen puute itseemme. Jännittäminen. Monenlaiset hankalat ja vaikeat tunteet, joiden käsitteleminen ja otteesta irti pääseminen ei todellakaan ole helppoa. Kirjoitin aiemmin tänne blogiin pienen selviytymisoppaan jännittäjälle, josta kannattaa käydä poimimassa vinkkejä siihen, miten uskallat pyrkiä kohti omia unelmia jännityksen ja pelon tunteista huolimatta.

Hyvin usein on kuitenkin niin, että me todella jäämme odottelemaan useiksi vuosiksi sitä parempaa aikaa ja mielentilaa toteuttaa jopa hyvin pieniä, arkisia ja yksinkertaisia asioita, kuten hihattoman kesämekon pukemista juhliin. Tai uuden alan opiskelua. Tai rohkeutta vaativan harrastuksen aloittamista. Me odottamaan vuosia sitä parempaa, laihempaa tai kiinteämpää kehoa. Me odotamme pelon, epävarmuuden ja jännityksen tunteiden muuttumista rohkeudeksi ja itsevarmuudeksi.

Mutta vasta ryhtymällä tekemään tekoja saatat alkaa tuntea oloasi varmemmaksi ja rohkeammaksi. Vasta tekemisen kautta mielentilasi muuttuu valmiimmaksi. Walt Disney on mielestäni kiteyttänyt kaiken edellä mainitun yhteen lauseeseen hyvin kuvaavasti: ”All our dreams can come true, if we have the courage to pursue them.” Ota ensimmäinen askel jo tänään. Vaikka olisit kesken. Vaikka olisit epävarma. Vaikka et kokisi olevasi rohkea. Sillä nämä vaikeat tunteet todella alkavat helpottaa, kun vain uskallat aloittaa!

Mikäli aihe resonoi sinussa, tee tämä harjoitus. Listaa itsellesi ylös, minkä kaiken tekemistä olet lykännyt ja ajatellut, että teet sen ”sitten kun”. Pohdi myös, miten iso osa näistä asioista liittyy tavoitteeseen ”sitten kun olen laiha”. Kirjaa näiden asioiden ympärille tunteita, mitä ne sinussa herättävät. Valitse listalta yksi asia, tekeminen tai unelma, jota kohti harjoittelet kulkemaan jo tänään. Mieti, mikä olisi pienin mahdollinen askel, jonka voisit tehdä tämän asian toteutumiseksi nyt heti. Jos olet esimerkiksi lykännyt hihattoman kesämekon käyttöä vuosia ja ajatellut, että voit käyttää sitä sitten kun olet laihempi, ensimmäinen askeleesi voisi olla ottaa kesämekko aluksi roikkumaan johonkin näkyvälle paikalle kodissasi joksikin aikaa. Toinen askel voisi olla sovittaa joku päivä mekkoa päälle. Kolmas askel olisi käyttää mekkoa esimerkiksi etätyöpäivän ajan tai oleilla se yllä kotona työpäivän jälkeen. Seuraavaksi voit kokeilla oleilla mekko yllä omalla pihalla ja sen jälkeen kyläillä esimerkiksi tutun ja turvallisen ihmisen luona.

”Sitten kun” -ajatteluun liittyy vaikeiden tunteiden lisäksi hyvin usein myös jonkinlaista katastrofiajattelua. Pelätään, että jotakin pahaa tapahtuu tai murehditaan aivan liikaa muiden ihmisten ajatuksia, mielipiteitä ja kommentteja. Pilkkomalla itsellesi vaikealta tuntuvan asian pienmpiin osiin, mahdollistat itsellesi onnistumisen kokemuksia, kasvatat itseluottamusta ja itsevarmuutta ja saat ymmärrystä siitä, että mitään pahaa ei tapahtunutkaan. Muistathan: pienet askelet mahdollistavat isoja onnistumisia! <3

Julkaistu

Mikä meni pieleen?

Jos olet aikaisemmin yrittänyt toteuttaa jonkinlaista elämäntapamuutosta, laihduttaa tai jollakin tavalla muokata kehoasi, niin haluaisin kysyä sinulta, miten onnistuit? Pääsitkö tavoitteeseesi suunnitellusti vai jouduitko kenties yrittämään muutosta useamman kerran ennen onnistumista? Vai kävikö sinulle niin (kuten useimmille meistä käy), että yritit, mutta syystä tai toisesta et saavuttanut tavoitteitasi?

Väitän, että jokainen meistä tuntee jonkun, joka on joskus laihduttanut, parhaillaan laihduttaa tai koettaa jollakin tapaa muokata omaa kehoaan. Tyytymättömyys itseen tai omaan kehoon on kasvanut tänä päivänä räjähdysmäisen suureksi. Ihminen vertaa itseään toisiin ja pyrkii sopeutumaan joukkoon. Tälle on luontainen tarve, joka osittain pohjaa selviytymisvaistoon. Sosiaalinen media mahdollistaa meille paljon hyvää, mutta myös alustan kiusaamiselle, syrjinnälle, kehovihalle ja vertailulle. Vaikka teoriassa tietäisit, miten epäaito sosiaalinen median muokattu ja filtteröity kuvakavalkadi on, voi siihen tunnetasolla olla hyvin hankala tehdä rajanvetoa. Vaikka järki ymmärtäisikin kuvan olevan muokattu, saattaa se silti vedota tunteisiimme ja tarpeisiimme olla hyväksytty toisten silmissä ja vertailua tapahtuu tahtomattakin.

Jos tunnistit, että aiemmat yrityksesi muuttaa elintapojasi parempaan eivät ole onnistuneet, pysähdytääs hetkeksi tämän teeman äärelle. Haluan kertoa ensin sinulle muutaman erilaisen esimerkin omasta historiastani. Jos olet seurannut minua Instagramissa saatat ehkä tietää, että oma taustani on seilannut pitkän matkan hyvinvoinnin ääripäistä nykyiseen tasapainoon. Käytännössä olen ollut ylipainoinen, anorektinen, ortorektinen ja koukussa erilaisiin dieetteihin ja lihasten muokkaukseen tähtääviin ohjelmiin. Koko tätä värikästä aikaa seurasi tiiviisti ajatukset ja uskomukset siitä, että kehoni on jollain tapaa vääränlainen.

Mikä omalla matkallani sitten meni pieleen? Monikin asia. Ja ajattelin jakaa ne kanssasi. Ehkä omat esimerkkini voisivat jollakin tavalla olla hyödyksi sinulle, jotta ymmärtäisit, mikä omalla matkallasi on saattanut olla pysyvien muutosten tiellä ja mihin sinun jatkossa tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Noniin, here we go:

  1. Dieetille ryhtyminen, kun ainut motivaatio muutoksen tekemiselle on saada erilainen keho. Tämä on ollut suurin ja tärkein syyni hyvin monelle epäonnistumiselle. Nimittäin mikäli muutokseen ei ole mitään muuta itseä sisäisesti motivoivaa tekijää kuin muokata kehon ulkomuotoa, päädymme nopeasti tyytymättömyyden ja epäonnistumisten tunteiden kehään. Keho muuttuu hitaasti eikä yksikään pikadieetti anna vielä sellaisia tuloksia, mitä siltä usein lähdemme hakemaan. Lopputulos: koet epäonnistuneesi ja palaat vanhoihin tapoihisi ja tottumuksiisi.
  2. Teet liian monta isoa muutosta samanaikaisesti. Usein erilaiset dieetit ja kehon muokkaukseen tähtäävät ohjelmat laittavat monta hyvinvoinnin palikkaa ”kuntoon” samaan aikaan: ruokavalio saattaa muuttua radikaalisti, liikunnan määrä viikkotasolla moninkertaistua, liikunnan intensiteetti nousta totutusta. Monen elimistö saattaa mennä uusista ja itselle oudoista ruoka-aineista sekaisin tai keho mennä liikunnan rajusta määrästä ja kasvaneesta intensiteetistä aivan jumiin, minkä vuoksi palautuminen ja unen laatu hetkellisesti heikentyvät. Lopputulos: mikäli hölläystä ja aikaa elimistön tottumiselle ei anneta riittävästi, palautuminen jää vajaaksi eikä kehitystä yksinkertaisesti tapahdu toivotulla tavalla. Koet jälleen epäonnistuneesi.
  3. Motivaation ja dieetin alkuvaiheen innostuksessa unohdat, mikä toimii juuri sinulle ja sinun arkeesi. Massavalmennukset valmentavat aina massoja, eivät sinua yksilönä. Ne eivät mitenkään pysty huomioimaan sitä, millainen tyyppi sinä olet, mitä sinä tarvitset, mikä toimii juuri sinulle ja sinun tai perheesi arkeesi parhaiten. Lopputulos: lopulta arkesi, vapaa-aikasi, työsi tai perheesi vaatimukset ajavat dieetin rakenteiden ja vaatimusten ohi ja hiljalleen palaat vanhoihin tapoihisi ja tottumuksiisi.
  4. Et kiinnitä huomiota itsetuntemuksen, tunnesäätelyn, stressin- ja arjenhallinnan taitoihin, vaan keskityt täysillä muuttamaan liikunta- ja ruokavaliotottumuksiasi. Moni dieetti tai hyvinvoinnin kohentamiseen tähtäävä valmennus sisältää tietoa riittävän nukkumisen tärkeydestä, palautumisen merkityksestä sekä oikeanlaisesta ”mindsetistä” muutokselle. Usein ohjeet jäävät kuitenkin tasolle: ”Huolehdi, että nukut vähintään 8 tuntia unta joka yö, venyttelet ja teet kehonhuoltoa sekä pidät kirkkaasti tavoitteesi mielessä!” Ne eivät kuitenkaan kerro sitä, että miten pitää toimia, kun stressaa, ahdistaa, töissä deadlinet puskevat päälle, lapset valvottavat öisin, koti on kaaos, ystävän huolet painavat mieltä tai itsen ja oman ajan priorisoiminen arjessa ylipäätään tuntuu vaikealta. Lopputulos: arjen ja elämän muut velvollisuudet vievät aikaasi ja huomiotasi dieetin ohi. Koet jälleen epäonnistuneesi.

Huomaatko listassa toistuvan kaavan – tai ainakin kovin samankaltaiset lopputulokset? Olen itse läpikäynyt jokaisen yllä olevan kohdan ja väitän, että vähintäänkin osa niistä on tuttuja myös sinulle, mikäli olet aiemmin epäonnistunut tavoitteidesi saavuttamisessa. Miksi me (itseni mukaan lukien) sitten niin kovin usein silti ostamme näitä massavalmennuksia, vaikka olisimme aiemmin epäonnistuneet niiden kanssa – jopa useita kertoja? Kun olen tätä omalta kohdaltani pohtinut, päädyin seuraavaan lopputulemaan: ne ovat halpoja, ne ovat houkuttelevia, ne tarjoavat helpon ja konkreettisen ratkaisun psyykkiseen pahaan oloon ja niitä edustaa ja markkinoi usein sellaiset vartalot, joita itse kovin kipeästi kaipaa.

Itse en saavuttanut yhdenkään massavalmennuksen avulla kaipaamiani tuloksia, vaikka läpikävin niitä ennen omien lasteni syntymää, jolloin arjessa oli huomattavasti enemmän aikaa ja resursseja keskittyä vain itseen. Ja usko pois, punnitsin parsakaalitkin grammalleen (mikä on mielestäni nyt ajateltuna aivan järjetöntä toimintaa).

Nämä omat kokemukset saivat minut kiinnostumaan hyvinvoinnista uusin silmin ja lopulta opiskelemaan ja työllistymään tälle alalle. Minun missioni valmentajana on tarjota sinulle ja sinun arkeesi yksilöityjä toimintatapoja, joita toteutetaan askel kerrallaan samalla mielen hyvinvoinnin taitoja tukien. Sillä en vain itse jaksa enää uskoa siihen, että tuolla perinteisellä oravanpyörällä saataisiin aikaiseksi oikeasti kestäviä tuloksia. Mitä mieltä itse olet?

Facebook
Instagram