Avainsana: muutos

Julkaistu

Hyvinvoiva äiti = hyvinvoiva lapsi, perhe ja parisuhde

Tänä äitienpäivänä haluan kaiken juhlahumun keskellä avata hieman ajatuksiani äitiydestä, vanhemmuudesta ja hyvinvoinnista. Sillä riittävä hyvinvoinnin tila on mielestäni edellytys sille, että äitiydestä ja vanhemmuudesta selviää ylipäätään jollain tavalla ”järjissään”. Lisäksi sellaiseen äitiin, joka haluaa voida hyvin ja pyrkii aktiivisesti edistämään omaa hyvinvointiaan, liitetään usein ajatuksia itsekkyydestä tai huonosta vanhemmuudesta. Tämä aiheuttaa ainakin allekirjoittaneessa kovasti kuohuntaa, minkä vuoksi koen tärkeänä avata aiheen tiimoilta keskustelua. Tämän vuoksi haluan ensi kertaa jättää blogin kommenttiosion auki. Sana on vapaa ja vaihdan kanssasi mieluusti ajatuksia. <3

Ennen kuin minusta tuli äiti ajattelin omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtimisen olevan itsestään selvyys, jota pyrkisin edistämään kaikin tavoin, vaikka vauva taloon syntyykin. Näin jälkikäteen ajateltuna ajatus on ollut inhimillinen, mutta aivan uskomattoman naiivi. Sillä enhän minä millään muotoa voinut ymmärtää sitä järisyttävää kokonaisvaltaista muutosta, mitä vauvan syntymä aikaansaa itsessä, parisuhteessa ja ylipäätään koko arjessa. En myöskään kyennyt millään muotoa oikeasti valmistautumaan siihen, mitä arki vain sylissä, rinnalla, liikkuvissa vaunuissa tai kantoliinassa nukkuvan vauvan kanssa on. Tai sitä, miten vauva rauhoittuisi vain syliin ja rinnalle eikä huolisikaan tuttia tai tuttipulloa. Tai siihen, että vauva ei suostuisikaan nukkumaan pinnasängyssä, vaan haluaisi myös viettää yöt minussa kiinni.

Kukaan vanhempi ei voi etukäteen tietää, millainen vauva perheeseen on syntymässä. Joskus vauva on aikuisten kuvaamana ”helppo” ja tyytyväinen, jolloin uudenlainen arki ei välttämättä kuormita vanhempia kuin satunnaisesti. Omalla kohdallani uusi arki oli yhtä aikaa ihanaa, onnellista ja rakkauden täyteistä, mutta myös aikamoinen shokki ajoittain kovin itkuisen ja minussa iholla kiinni viihtyvän vauvan kanssa. Ja kun tilanne ei helpottanut viikoissa tai parissa kuukaudessakaan, olo oli ajoittain lähes epätoivoinen. Minulla oli olo, että jouduin luopumaan itsestäni, omista tarpeistani ja toiveistani uudenlaista arkea ja vanhemmuutta koskien. Olin, elin ja hengitin elämää hetkellisesti vain äitiyden roolista käsin kovin tarvitsevalle vauvalleni ja tilanne täytyi vain jollain tapaa pystyä hyväksymään.

Tällaisessa tilanteessa on kovin masentavaa ryhtyä vertailemaan omaa vauva-arkea jonkun toisen vauva-arjen kanssa. Ja vaikka kuinka ymmärtäisi vertailun olevan turhaa ja tarpeetonta, sitä tekee siitä huolimatta. Äitiyteen liittyy nimittäin myös aivan valtaisan hormonimyrsykyn lisäksi sellainen tunteiden kirjo, johon valmistautuminen etukäteen lienee kohtuullisen mahdotonta. Nämä tunteet voivat yhden tunnin sisään risteillä tyytyväisyydestä ja ilon ja onnen kyyneleistä suruun, murheisiin, kiukkuun ja ahdistukseen – ja aivan kaikkeen tältä väliltä.

Kun sitten tällaiseen elämäntilanteeseen ja edellä kuvatun kaltaiseen vauva-arkeen joku kysyy: ”Ai miten niin et ehdi kokata kaikkea itse tai jaksa treenata?” liikutaan hyvin herkällä maaperällä. Tällöin somen kuvavirta treenaavista pienten vauvojen äideistä, täydellisen hyvin palautuneista vartaloista, siististä kodista, tyytyväisistä vauvoista, huolitellusta ulkonäöstä tai omin kätösin valmistetuista vauvan soseista eivät useinkaan inspiroi, vaan päin vastoin ahdistavat ja masentavat.

Mutta etenkin tällaisen vauva-arjen keskellä (puhumattakaan niistä kuuluisista ruuhkavuosista) olisi erityisen tärkeää sallia itselleen aikaa irti vauvasta, aikaa syödä rauhassa ja riittävästi, aikaa käydä rauhassa suihkussa ja laittautua, aikaa nähdä välillä myös ystäviä ja aikaa liikkua siten kuin mieli ja keho juuri sillä hetkellä kaipaavat ja tarvitsevat. Tärkeää olisi oivaltaa, että sinun hyvinvoivan äitiyden ei tarvitse näyttää samalta kuin kaverin tai sometutun. Omaa hyvinvointia voi ja pitää edistää myös raskaan vauva- ja pikkulapsiarjen keskellä säännöllisesti, mutta sen voi tehdä itselle ja omaan arkeen sopivin keinoin ja tavoin.

Haluan jakaa sinulle, joka olet ehkä samankaltaisessa elämäntilanteessa, omat vinkkini siihen, miten omaa hyvinvointia voi lempein keinoin edistää, vaikka arki oman vauvan tai lapsen kanssa olisi kovin intensiivistä. Jaathan matalalla kynnyksellä myös omia vinkkejäsi kommentteihin! <3

  • Lakkaa vertailemasta omaa äitiyttäsi, valintojasi, päätöksiäsi, tapojasi ja arkeasi toisen äidin omiin. Sinä olet itsesi ja oman lapsesi paras asiantuntija. Luota vaistoihisi ja tee rohkeasti valintoja, jotka tuntuvat sinusta oikeilta.
  • Hyvän äidin tai hyvinvoivan vauvan mittari ei ole täysimetys, tutittomuus, luomuruoka, itse tehdyt soseet, vauva nukkui heräämättä pinnasängyssä -yöt tai vauvan yllä olevat merkkivaatteet.
  • Mitä enemmän kykenet suhtautumaan päiviisi go with the flow -mantralla, sitä vähemmän kohtaat pettymyksiä, jos omat odotukset tai tavoitteet eivät syystä tai toisesta täyttyisikään.
  • Opettele myös toteuttamaan asioita enemmän go with the flow -asenteella. Jos lapsi nukkuukin hyvin, älä jää odottelemaan heräämistä, vaan käy sillä aikaa suihkussa, siivoa, syö, katso Netflixiä, venyttele, jumppaa, meikkaa, soita ystävälle. Lapsi kyllä ilmoittaa ollessaan hereillä. Itse olen tuhlannut lukemattoman määrän omaa aikaani siihen, että olen vakaasti uskonut vauvan heräävän ihan näillä näppäimillä ja jäänyt odottelemaan sitä ajatellen ”en kuitenkaan ehdi aloittaa/tehdä mitään”. Ja voi miten paljon asioita olisin näinä hetkinä saanut tehtyä tai ihan vain oltua rauhassa sohvalla!
  • Ota päiväunet yhtä aikaa lapsen kanssa. Hyvin nukkuneena jaksat paremmin ja olet vähemmän itkuisempi.
  • Pyri varaamaan kaappeihin helppoja, mutta terveellisiä ja riittävän energiapitoisia välipaloja ja ruokia. Itselle toimivat äitiyslomalla hyvin erilaiset puurot, leipä, pähkinät, karjalanpiirakka, riisikakut, välipala- ja proteiinipatukat, jogurtit ja rahkat, marjat ja hedelmät. Lounaaksi voi syödä hyvin vaikkapa valmisruokaa – paljon parempi kuin jättää syömättä ruoka kokonaan kiireen tai ajanpuutteen vuoksi.
  • Syö silloin kun on nälkä. Jos imetä (ja vaikka et imettäisikään), kulutat valtavan määrän energiaa. Uskalla syödä riittävästi.
  • Vaunulenkit tai kehon liikuttaminen muilla itselle mieluisilla tavoilla tukevat synnytyksestä palautumista, omaa jaksamista, mielen hyvinvointia ja helpottavat mahdollista palautumiseen liittyvää kehoahdistusta, sillä saat kehoasi liikuttamalla kokemuksia siitä, mihin kehosi pystyy sen sijaan, miltä se tällä hetkellä näyttää.
  • Pyydä rohkeasti apua silloin, kun oikeasti tarvitset tai vain kaipaat sitä. Sinun ei tarvitse pärjätä ja selviytyä kaikesta yksin. Mikäli puoliso tai isovanhemmat eivät ole läsnä tai syystä tai toisesta apuna riittävästi, apua voi hakea ilmaiseksi/hyvin pienellä budjetilla mm. oman kotikaupungin seurakunnan tai MLL:n lastenhoitoavun kautta.

Lähes kaikesta tähän blogitekstiin liittyvästä voisi kirjoittaa melkeinpä oman postauksen, niin paljon olisi itsellä aiheeseen liittyen vielä ajatuksia ja sanottavaa! Mutta tähän on tällä erää hyvä lopettaa. Nyt haluan toivottaa ihanaa ja ennen kaikkea hyvinvoivaa äitienpäivää jokaiselle äidille, isoäidille, äitipuolelle, sijaisäidille, vara-äidille, äidiksi tulevalle, äidiksi itsensä kokevalle ja jokaiselle äidiksi haluavalle! Muistathan, että sinulla on oikeus huolehtia itsestäsi ja omasta hyvinvoinnistasi, eikä se tee sinusta itsekästä tai huonoa vanhempaa. Päinvastoin: hyvinvoiva äiti tarkoittaa hyvinvoivaa lasta, perhettä ja parisuhdetta!

Julkaistu

Näin opit saavuttamaan tavoitteesi

Ennen kuin kerron sinulle, miten opit saavuttamaan hyvinvointiin liittyviä tavoitteitasi on sinun tärkeää ymmärtää seuraavaa: se, että kokee voivansa hyvin tarkoittaa jokaiselle meistä hieman erilaisia asioita. Joku nauttii hyvin työntäyteisestä ja tarkasti aikataulutetusta arjesta, toinen taas vapaammasta ja rennommasta menosta, jossa on tilaa spontaaniudelle. Myös mahdollisuudet voida hyvin vaihtelevat eri elämäntilanteissa isosti. Esimerkiksi pienten lasten vanhemmalla on usein rajallisemmin aikaa ja voimavaroja käytössä oman hyvinvoinnin edistämiseksi kuin yksin asuvalla. Puhumattakaan siitä, että kaikilla ei ole samanarvoisesti käytössään resursseja. Vaikka moni hyvinvointiteko ei vaadi lainkaan rahaa, on hyvinvoinnista tehty valtavaa bisnestä, jossa merkkivaatteet, teknologia ja välineet sekä lisäravinteet alkavat herkästi sanella reunaehtoja yksilön toiminnalle ja osallistumiselle.

Tämän vuoksi on hyvin hankalaa antaa kaikille suoraan toimivia tai kovin yksioikoisia ohjeita siitä, miten juuri sinä voisit voida parhaammalla mahdollisella tavalla hyvin. Melko usein se vaatii pysähtymistä, oman arjen analysointia, tavoitteiden realisointia ja priorisoinnin opettelua. Se, mikä toimii juuri tässä elämäntilanteessa parhaiten sinulle ei välttämättä ole paras ratkaisu ystävällesi. Ja tämä on se juurisyy sille, miksi minä perustin Mielipuuhissa-valmennuskonseptin. Sillä omasta mielestäni hyvinvointi ei ole jotakin, mitä myydään Prisman alelaarista paketissa kelmuun käärittynä jokaiselle ohikulkijalle alennettuun hintaan. Se on jokaiselle meistä kovin erilaisia ratkaisuja, tapoja ja tekoja arjessa.

Mutta hieman raflaava otsikkoni kuitenkin antoi sinulle lupauksen siitä, että tulet saamaan tästä tekstistä itsellesi keinoja saavuttaa tavoitteesi ja sitä kautta luoda kestäviä hyvinvointitekoja arkeesi. Ja tulen pitämään lupaukseni, mutta se tulee vaatimaan sinulta hieman työtä. Sillä mikäli oikeasti tahdot oppia lisäämään hyvinvointiasi kestävin keinoin, se ei tapahdu hetkessä. Joskus se saattaa vaatia pitkänkin ajan, monia yrityksiä ja kokeiluja ennen kuin juuri sinulle toimiva keino löytyy. Parhaan tuloksen saat, jos pystyt suhtautumaan tähän matkaan uteliaasti ja kärsivällisesti. Eli juuri päinvastoin, mitä dieettikulttuuri on meille opettanut.

Tulen seuraavaksi jakamaan sinulle keinon, mitä käytän Mielipuuhissa-valmennuksessa omien valmennettavieni kanssa ensimmäisellä tapaamiskerralla, jonka aikana asetetaan valmennukselle yhdessä selkeät tavoitteet. Kun haluat lisätä arkeesi kestäviä hyvinvointitekoja, pohdi aivan ensimmäiseksi oletko valmis tekemään muutoksen toimintatapoihisi. Sillä yllättävän monesti koko homma kaatuu siihen, että ihminen ei olekaan valmis luopumaan tai edes joustamaan sellaisista tavoista ja tottumuksista, jotka ovat hyvinvoinnin edistämisen esteenä. Jos koet aidosti olevasi valmis tekemään muutoksen:

  • Listaa itsellesi ylös kolme tärkeintä tavoitettasi hyvinvointia koskien. Nämä tavoitteet voivat olla esimerkiksi: haluan laihtua kymmenen kiloa, haluan nukkua vähintään seitsemän tuntia joka yö, haluan aloittaa liikuntaharrastuksen tai haluan opetella syömään säännöllisesti vähintään neljä kertaa päivässä. Pyri tekemään tavoitteistasi mahdollisimman konkreettisia ja huolehdi, että
  • Tämän jälkeen valitse näistä kolmesta tavoitteesta alkuun yksi, jota lähdet edistämään aktiivisesti.
  • Lähde sen jälkeen miettimään, millaisia tekoja tämän tavoitteen saavuttaminen sinulta vaatisi. Nämä teot voivat olla esimerkiksi: en enää korvaa herkuilla aterioita, menen iltaisin 30 min aikaisemmin sänkyyn, kartoitan oman kotikaupunkini harrastusvaihtoehdot tai harjoittelen ottamaan eväät päivittäin mukaan töihin. Tarvittaessa pilko teot vielä pienempiin osiin, esimerkiksi näin: 1. kartoitan oman kotikaupunkini harrastusvaihtoehdot, 2. selvitän, miten niihin pääsee tutustumaan ja 3. sovin kalenteriini päivän, jolloin menen kokeilemaan harrastusta.
  • Kerro tavoitteestasi jollekin läheisellesi. Tavoitteen ääneen kertominen auttaa sinua sen edistämisessä ja mieltäsi sen prosessoinnissa.
  • Aseta itsellesi jonkinlainen aikaraja, jossa haluat saavuttaa tavoitteesi.
  • Fokusoi ja harjoittele priorisoimaan aikaa ja energiaa näiden tekojen edistämiseen. Käytä tässä sinulle parhaiten toimivia keinoja: muistutuksia, to do-listoja, ystävän tai kumppanin apua ja tukea.
  • Toista näitä tekoja niin kauan, kunnes tavoite on saavutettu.

Yllä olevia vinkkejä voi tottakai soveltaa myös muihin kuin hyvinvoinnin edistämiseen liittyviin tavoitteisiin. Tavoitteen saavuttamisessa ja muutoksen tekemisessä hyvin oleellista on, että tavoite on sinulle tärkeä, sinua sisäisesti motivoiva ja innostava sekä riittävän konkreettinen ja realistinen. Tällöin siihen on helpompaa sitoutua myös silloin, kun arki on ajoittain stressaavaa.

Joskus selkeistä toimintavaiheista huolimatta muutoksen tekeminen omin voimin voi tuntua liian vaikealta ja raskaalta. Tähän on yleensä syynä liian epärealistiset tavoitteet, puutteelliset voimavarat ja/tai vaikeus hallita ja priorisoida omaa ajankäyttöä. Tällöin voi olla hyödyllistä lähteä toteuttamaan muutoksia valmentajan avulla, jolloin saat vahvempaa tukea ja työkaluja muutoksen tekemisen tueksi. Klikkaamalla tästä voit varata itsellesi ilmaisen 30 min konsultaation, jolloin pääset yhdessä kanssani keskustelemaan siitä, miten minä voisin olla sinun hyvinvointimatkallasi ja muutosten opettelun tekemisen tukena.

Julkaistu

Mikä meni pieleen?

Jos olet aikaisemmin yrittänyt toteuttaa jonkinlaista elämäntapamuutosta, laihduttaa tai jollakin tavalla muokata kehoasi, niin haluaisin kysyä sinulta, miten onnistuit? Pääsitkö tavoitteeseesi suunnitellusti vai jouduitko kenties yrittämään muutosta useamman kerran ennen onnistumista? Vai kävikö sinulle niin (kuten useimmille meistä käy), että yritit, mutta syystä tai toisesta et saavuttanut tavoitteitasi?

Väitän, että jokainen meistä tuntee jonkun, joka on joskus laihduttanut, parhaillaan laihduttaa tai koettaa jollakin tapaa muokata omaa kehoaan. Tyytymättömyys itseen tai omaan kehoon on kasvanut tänä päivänä räjähdysmäisen suureksi. Ihminen vertaa itseään toisiin ja pyrkii sopeutumaan joukkoon. Tälle on luontainen tarve, joka osittain pohjaa selviytymisvaistoon. Sosiaalinen media mahdollistaa meille paljon hyvää, mutta myös alustan kiusaamiselle, syrjinnälle, kehovihalle ja vertailulle. Vaikka teoriassa tietäisit, miten epäaito sosiaalinen median muokattu ja filtteröity kuvakavalkadi on, voi siihen tunnetasolla olla hyvin hankala tehdä rajanvetoa. Vaikka järki ymmärtäisikin kuvan olevan muokattu, saattaa se silti vedota tunteisiimme ja tarpeisiimme olla hyväksytty toisten silmissä ja vertailua tapahtuu tahtomattakin.

Jos tunnistit, että aiemmat yrityksesi muuttaa elintapojasi parempaan eivät ole onnistuneet, pysähdytääs hetkeksi tämän teeman äärelle. Haluan kertoa ensin sinulle muutaman erilaisen esimerkin omasta historiastani. Jos olet seurannut minua Instagramissa saatat ehkä tietää, että oma taustani on seilannut pitkän matkan hyvinvoinnin ääripäistä nykyiseen tasapainoon. Käytännössä olen ollut ylipainoinen, anorektinen, ortorektinen ja koukussa erilaisiin dieetteihin ja lihasten muokkaukseen tähtääviin ohjelmiin. Koko tätä värikästä aikaa seurasi tiiviisti ajatukset ja uskomukset siitä, että kehoni on jollain tapaa vääränlainen.

Mikä omalla matkallani sitten meni pieleen? Monikin asia. Ja ajattelin jakaa ne kanssasi. Ehkä omat esimerkkini voisivat jollakin tavalla olla hyödyksi sinulle, jotta ymmärtäisit, mikä omalla matkallasi on saattanut olla pysyvien muutosten tiellä ja mihin sinun jatkossa tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Noniin, here we go:

  1. Dieetille ryhtyminen, kun ainut motivaatio muutoksen tekemiselle on saada erilainen keho. Tämä on ollut suurin ja tärkein syyni hyvin monelle epäonnistumiselle. Nimittäin mikäli muutokseen ei ole mitään muuta itseä sisäisesti motivoivaa tekijää kuin muokata kehon ulkomuotoa, päädymme nopeasti tyytymättömyyden ja epäonnistumisten tunteiden kehään. Keho muuttuu hitaasti eikä yksikään pikadieetti anna vielä sellaisia tuloksia, mitä siltä usein lähdemme hakemaan. Lopputulos: koet epäonnistuneesi ja palaat vanhoihin tapoihisi ja tottumuksiisi.
  2. Teet liian monta isoa muutosta samanaikaisesti. Usein erilaiset dieetit ja kehon muokkaukseen tähtäävät ohjelmat laittavat monta hyvinvoinnin palikkaa ”kuntoon” samaan aikaan: ruokavalio saattaa muuttua radikaalisti, liikunnan määrä viikkotasolla moninkertaistua, liikunnan intensiteetti nousta totutusta. Monen elimistö saattaa mennä uusista ja itselle oudoista ruoka-aineista sekaisin tai keho mennä liikunnan rajusta määrästä ja kasvaneesta intensiteetistä aivan jumiin, minkä vuoksi palautuminen ja unen laatu hetkellisesti heikentyvät. Lopputulos: mikäli hölläystä ja aikaa elimistön tottumiselle ei anneta riittävästi, palautuminen jää vajaaksi eikä kehitystä yksinkertaisesti tapahdu toivotulla tavalla. Koet jälleen epäonnistuneesi.
  3. Motivaation ja dieetin alkuvaiheen innostuksessa unohdat, mikä toimii juuri sinulle ja sinun arkeesi. Massavalmennukset valmentavat aina massoja, eivät sinua yksilönä. Ne eivät mitenkään pysty huomioimaan sitä, millainen tyyppi sinä olet, mitä sinä tarvitset, mikä toimii juuri sinulle ja sinun tai perheesi arkeesi parhaiten. Lopputulos: lopulta arkesi, vapaa-aikasi, työsi tai perheesi vaatimukset ajavat dieetin rakenteiden ja vaatimusten ohi ja hiljalleen palaat vanhoihin tapoihisi ja tottumuksiisi.
  4. Et kiinnitä huomiota itsetuntemuksen, tunnesäätelyn, stressin- ja arjenhallinnan taitoihin, vaan keskityt täysillä muuttamaan liikunta- ja ruokavaliotottumuksiasi. Moni dieetti tai hyvinvoinnin kohentamiseen tähtäävä valmennus sisältää tietoa riittävän nukkumisen tärkeydestä, palautumisen merkityksestä sekä oikeanlaisesta ”mindsetistä” muutokselle. Usein ohjeet jäävät kuitenkin tasolle: ”Huolehdi, että nukut vähintään 8 tuntia unta joka yö, venyttelet ja teet kehonhuoltoa sekä pidät kirkkaasti tavoitteesi mielessä!” Ne eivät kuitenkaan kerro sitä, että miten pitää toimia, kun stressaa, ahdistaa, töissä deadlinet puskevat päälle, lapset valvottavat öisin, koti on kaaos, ystävän huolet painavat mieltä tai itsen ja oman ajan priorisoiminen arjessa ylipäätään tuntuu vaikealta. Lopputulos: arjen ja elämän muut velvollisuudet vievät aikaasi ja huomiotasi dieetin ohi. Koet jälleen epäonnistuneesi.

Huomaatko listassa toistuvan kaavan – tai ainakin kovin samankaltaiset lopputulokset? Olen itse läpikäynyt jokaisen yllä olevan kohdan ja väitän, että vähintäänkin osa niistä on tuttuja myös sinulle, mikäli olet aiemmin epäonnistunut tavoitteidesi saavuttamisessa. Miksi me (itseni mukaan lukien) sitten niin kovin usein silti ostamme näitä massavalmennuksia, vaikka olisimme aiemmin epäonnistuneet niiden kanssa – jopa useita kertoja? Kun olen tätä omalta kohdaltani pohtinut, päädyin seuraavaan lopputulemaan: ne ovat halpoja, ne ovat houkuttelevia, ne tarjoavat helpon ja konkreettisen ratkaisun psyykkiseen pahaan oloon ja niitä edustaa ja markkinoi usein sellaiset vartalot, joita itse kovin kipeästi kaipaa.

Itse en saavuttanut yhdenkään massavalmennuksen avulla kaipaamiani tuloksia, vaikka läpikävin niitä ennen omien lasteni syntymää, jolloin arjessa oli huomattavasti enemmän aikaa ja resursseja keskittyä vain itseen. Ja usko pois, punnitsin parsakaalitkin grammalleen (mikä on mielestäni nyt ajateltuna aivan järjetöntä toimintaa).

Nämä omat kokemukset saivat minut kiinnostumaan hyvinvoinnista uusin silmin ja lopulta opiskelemaan ja työllistymään tälle alalle. Minun missioni valmentajana on tarjota sinulle ja sinun arkeesi yksilöityjä toimintatapoja, joita toteutetaan askel kerrallaan samalla mielen hyvinvoinnin taitoja tukien. Sillä en vain itse jaksa enää uskoa siihen, että tuolla perinteisellä oravanpyörällä saataisiin aikaiseksi oikeasti kestäviä tuloksia. Mitä mieltä itse olet?

Julkaistu

Mitä pysyvä elämäntapamuutos oikeasti vaatii?

Moni tavoittelee pysyvää muutosta tehdessään omassa arjessa erilaisia tekoja hyvinvointinsa eteen. Usein nämä teot käsittävät konkreettisesti muutoksia ruokavaliossa ja/tai liikunnan määrässä. Jotkut tekevät muutoksia omatoimisesti, mutta useimmat kaipaavat tähän tueksi jonkinlaista dieettiä, valmennusta tai muuta ohjelmaa. Harmillisesti nämä hyvinvointialan tarjoamat menetelmät eivät usein anna tähän sellaisia työkaluja, joilla saataisiin aikaiseksi pysyviä muutoksia.

Poikkeuksia varmasti on, mutta yleisesti ottaen dieettikulttuurin on tarkoituksena tehdä rahaa sillä, että asiakas palaa yhä uudelleen ostamaan uuden valmennuksen. Se, millä asiakas saadaan tähän koukkuun on tarjota valmennus, jota noudattamalla saadaan kyllä aikaiseksi tuloksia, mutta keinot ovat usein sellaisia, ettei niitä pystytä varsinaisen valmennuksen jälkeen kovin kauaa ylläpitämään siellä omassa arjessa. Kun hiljalleen sitten palataan takaisin niihin vanhoihin tapoihin ja tottumuksiin, alkaa oma olo ja keho ahdistaa ja mieli kaivata jälleen uutta valmennusta, johon tarttua. Ja kas – kierre on valmis.

Mikäli toiveenasi on tällä kertaa tehdä oikeasti pysyvä elämäntapamuutos sinulle sopivin keinoin, jatka lukemista. Ennen minkäänlaisen elämäntapamuutoksen tekemistä tulisi pysähtyä aivan aluksi selventämään itselleen vastaus kolmeen kysymykseen: mitä, miksi ja miten.

MITÄ? Usko pois, tämä ei ole ollenkaan niin yksinkertaista kuin voisi aluksi kuvitella! Aivan ensimmäiseksi on hyvä selventää itselleen, mitä itse asiassa haluaa tavoitella, ovatko tavoitteet realistisia ja miten niitä mitataan. Mikäli tavoitteena on saada mahdollisimman nopea, kymmenien kilojen painonpudotus ja mahtua samoihin farkkuihin kuin 10 vuotta sitten, on tavoitetta syytä tarkastella kriittisellä otteella. Onko se järkevä? Onko se oikeasti hyvinvointiani lisäävä? Onko tärkeämpää pudottaa mahdollisimman paljon painoa vai keskittyä lisäämään omaa psyykkistä hyvinvointia ja voimavaroja? Onko onnistumisen mittarina vain paino tai sentit vai onko yhtä hyvä onnistumisen mittari esimerkiksi vähemmän stressaantunut ja ahdistunut mieli tai lisääntynyt yöuni?

MIKSI? Ennen elämäntapamuutoksen (eli pysyvien, hyvinvointiasi lisäävien tekojen) tekemistä sinun täytyy löytää oikeasti sinua motivoiva syy muutoksen tekemiselle. Näiden syiden tulee olla henkilökohtaisia. Elämäntapamuutosta ei tehdä kestävästi siksi, että kumppanisi toivoo sinun laihduttavan tai koet kehosi olevan vääränlainen yhteiskunnallisten normien vuoksi. Tällöin syy muutokselle ei lähde sinun omista tarpeista ja toiveista, vaan ympäröivän yhteiskunnan ja muiden ihmisten. Kirjaa siis itsellesi selkeät tavoitteet siitä, mitä haluat saavuttaa elämäntapamuutoksella. Tällainen syy voisi esimerkiksi olla: haluan pysyä terveenä ja aktiivisena, jotta pystyn eläkkeellä matkustelemaan, haluan pystyä leikkimään ja temmeltämään lasten kanssa tai haluan kävellä portaat hengästymättä hikeen saakka.

Nämä omat, henkilökohtaiset syyt ja niistä muodostetut tavoitteet toimivat myös kannustajinasi silloin, kun elämäntapamuutoksen tielle tulee arki: huonosti nukutut yöt, stressi, kiire ja väsymys. Palaamalla omiin miksi-tekijöihin autat itseäsi jaksamaan vaikeiden aikojen yli.

MITEN? Muutosten tekeminen vaatii aina aikaa, arjen hallintaa, voimavaroja sekä kykyä priorisoida ja johtaa itseä. Nämä kaikki ovat elementtejä, jotka on oltava kunnossa, jotta sinulle ja arkeen muodostuu ylipäätään jonkinlainen pohja muutoksen tekemiselle. Voimavarat voivat toki olla vähissä ennen muutoksen tekemistä, mutta ne usein lisääntyvät hyvinvoinnin kokonaisvaltaisen kohenemisen myötä lähes itsestään. Selkeällä suunnittelulla vähennät stressiä, selkeytät omaa toimintaasi ja annat itsellesi muutenkin paremmat mahdollisuudet saavuttaa asetetut tavoitteet. Hyvä ensimmäinen askel voisi olla ajankäytön seurannan toteuttaminen. Näin pääset paremmin kartalle siitä, mihin aika vuorokaudessa oikeasti kuluu ja mihin sitä todellisuudessa haluaisit käyttää.

Näihin kysymyksiin vastaamalla annat itsellesi jo huikean paljon paremmat lähtökohdat pysyvän elämäntapamuutoksen toteuttamiseen. Millainen tahansa muutos arkeen tulisi aina tehdä sinun ITSESI takia. Jos olet aiemmin yrittänyt tehdä pysyviä muutoksia siinä onnistumatta, todennäköisesti jokin yllä olevista kohdista ei vain ole läpikäyty tarpeen vaatimalla tavalla tai olet yrittänyt muuttaa liikaa asioita kerralla sellaisin tavoin, jotka eivät ole sopineet juuri sinulle ja sinun arkeesi.

Ja se ei ole katastrofi. Sinua ei ole tuomittu epäonnistumaan. Sinussa ei ole vikaa.

Muistuta itseäsi tänään siitä, että olet kaiken hyvän arvoinen. Ja jos haluat, istahda alas ja vastaa itsellesi kysymyksiin: mitä, miksi ja miten?

Facebook
Instagram