Helpot vinkit unirytmin kääntämiseen loman jälkeen

Hiphei Mielipuuhissa-blogi on täällä taas pitkäksi venähtäneen kesätauon päätteeksi!

Hui kamala miten nopeasti ne kesälomapäivät ovat kiitäneet ohi ja elokuu on jo täällä! Itsellänikin on takana ensimmäinen työviikko loman jäljiltä. Tein jo etukäteen sellaisen päätöksen, että aion nauttia kesästä ja lomasta täysin siemauksin – myös iltaisin. Eli en halunnut lomani aikana murehtia jo etukäteen muuttunutta unirytmiä ja sen korjaamista ennen töiden alkamista. Omalla kohdallani tilanteeseen vaikutti isosti myös se, että mieheni oli jo palannut töihin ennen minua ja lapsia. Olin siis viimeisen lomaviikkoni lasten hoitovastuussa eikä omaa aikaa juuri ollut.

Mitä tästä sitten seurasi? Iltaisin, kun muu perhe oli hipsinyt nukkumaan, alkoi meikäläisen oma aika. Himmensin valot, tein iltapalaa, keitin teetä, käperryin viltin alle ja laitoin Netflixin laulamaan. Olen jäänyt aivan totaalisen koukkuun Outlander-nimiseen sarjaan. Jokainen jakso kestää noin tunnin, mikä tuntui aivan kuin olisi katsonut minielokuvaa. Tempauduin sarjaan mukaan koko sielullani niin, että unohdin ajan kulun aivan tyystin. Katsoin yhden jakson, toisen ja kolmannenkin. Ennen kuin huomasinkaan, saattoi kello olla kaksi yöllä. Ja kun tähän kombinaatioon yhdistetään kuitenkin kohtuullisen aikaiset aamuheräämiset lasten kanssa, oli väsymyksen ja univajeen kierre valmis.

Mutta ai että miten se oli ihanaa! Hiljainen talo, kesäiltojen aistikas tunnelma, oma aika. Vaikka valvolmisella käänsin unirytmini hetkeksi päälaelleen, koen sen olleen täysin sen arvoista, sillä iltojen oma-aika antoi minulle niin paljon henkisiä voimavaroja. Tämä taas auttoi minua jaksamaan raskaan viikon lasten kanssa. Ideaalitilanteessa olisin tietysti saanut omaa aikaa JA hyvät yöunet. Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista ja sen vuoksi on välillä osattava luovia ja tehdä kompromisseja. Pitkään jatkuessa tämä ei tietysti olisi ollut järkevää, sillä loppupeleissä univaje vie ilon niistä omistakin hetkistä ja alkaa haitata arkea merkittävästi.

Minä yökkäreissä hiljaisessa kodissa. Ilo taitaa ihan vähän näkyä nassusta, vaikka kuvanlaatu onkin kovin huono 🙂

Uni on siitä jännä aihe, että vaikka jokainen tuntuu tietävän sen merkityksen ja tärkeyden hyvinvoinnilleen, niin kuinka moni oikeasti panostaa laadulliseen ja ylipäätään määrällisesti riittävään uneen? Veikkaan, että loppupeleissä kovin harva. Hyvien yöunien tielle tulee aika usein ihan vain elämä: stressi, oman ajan vähyys tai puute, koukuttuminen ruutuihin tai ylikierroksilla käyvä keho ja mieli, minkä ansiosta nukahtaminen voi olla lähes mahdotonta. Myös hyvällä unihygienialla on merkitystä, mutta jätetään se teema johonkin toiseen kertaan, sillä siitä saisi kirjoitettua kokonaisen blogitekstin verran helposti asiaa!

Mutta lupasin jakaa teille helpot vinkit unirytmin kääntämiseksi, mikäli olet juuri palannut tai palaamassa kesälomilta takaisin työn ääreen ja tunnistat, että unirytmisi on siitä (tai aivan muista syistä) sekaisin. Ennen konkreettisia vinkkejä on hyvä muistaa muutama perusasia. Näitä ovat kehon vireystila, ravinto ja ruutuaika. Mikäli tunnistat olevasi ylivireinen (=levoton, vaikea rentoutua ja rauhoittua) käy alkuillasta pienellä happihypyllä luonnossa tai kokeile tehdä hengitys- tai rentoutusharjoitus. Iltaisin ei kannata jättää ateriaa väliin ja mikäli haluat auttaa kehoasi nukahtamaan paremmin, kannattaa iltapalaan sisällyttää hiilihydraatteja, kuten puuroa, leipää tai mysliä sekä monipuolisesti erilaisia kasviksia, marjoja tai hedelmiä. Ja lopuksi: puhelin kannattaa jättää kokonaan sängystä pois ja vältellä somen päätöntä selailua vähintään tunti ennen nukkumaan menoa. Pieni asia, jolla on uskomattoman iso vaikutus kehon vireystilaan!

Mutta sitten itse vinkkeihin! Ensimmäinen näistä on vinkki, jota ehdottomasti suosittelen kokeilemaan etenkin, jos unirytmi on ollut sekaisin pidempään.

  • Vinkki 1: Aikaista sekä nukkumaan menemisen että heräämisen aikaa tilanteesta riippuen 15-30 minuutilla kerrallaan. Eli jos olet mennyt nukkumaan vaikkapa 02:00 yöllä ja herännyt 09:00 aamulla, mene unille 01:30 ja laita kello herättämään 08:30. Jatka siirtoa niin monta päivää, että olet haluamassasi unirytmissä.
  • Vinkki 2: Pyri tekemään kaikkesi, että rauhoitat ja rentoutat niin kehosi kuin mielesi ennen nukkumaan menoa. Mene noin tuntia aiemmin sänkyyn kuin tavallisesti ja laita herätyskello soimaan aamulle suoraan tavoiteaikaan. Tämän vinkin avulla unirytmi kääntyy nopeammin, mutta todennäköisesti muutama yö kuluu liian vähillä yöunilla ja olo voi sen vuoksi olla tavallista tahmeampi.

Olivatko vinkit sinulle entuudestaan tuttuja? Entä aiotko kokeilla niitä? Olisi kiva kuulla teidän kokemuksia!

Voimia hurjasti arkeen paluuseen sitten, kun sen aika sinulle koittaa! <3

Ruuhkavuodet ja hyvinvoiva vanhempi – mahdoton kombo?

Muistelen yhä hieman häveten sitä, miten aikaa ennen lapsia ruuhkavuosista ajattelin. Että lapset ovat vain tekosyy olla huolehtimatta itsestään tai parisuhteestaan kunnolla. Että lapset menevät siinä muun elämän ja arjen ohessa eikä minkään tarvitse muuttua. Että aikaa riittää kyllä yllin kyllin itselle, harrastuksille ja parisuhteesta huolehtimiselle. Ideaalitilanteessa ja joillain perheillä näin onkin.

Mutta voi miten tietämätön minä silloin olinkaan! Sillä kyllähän se arki mullistui jo ensimmäisen lapsen myötä. Etenkin vauvavuoden ajan olin, elin ja hengitin äitiyttä. Uppouduin siihen ja esikoiseeni niin, että lähes unohdin matkalla itseni. Elämä helpottui ja arki tasaantui toki sen jälkeen, kun palasin töihin. Yhtäkkiä olin jälleen paljon muuta kuin äiti – olin työntekijä, ystävä, kollega ja ihan vain Sanna. Viikot ja kuukaudet hujahtivat töihin palaamisen jälkeen käsittämätöntä vauhtia, sillä halusin viettää kaiken ajan työpäivän jälkeen lapsen kanssa. Kun sitten aloin odottaa toista lasta, jo raskausaika hujahti ohi aivan käsittämättömän nopeasti. Sillä työpäivien jälkeen kotona odotti pieni ihminen, joka kaipasi aikaa ja huomiota.

Vaikka olen aina halunnut olla äiti, pääsi vanhemmuus ja sen kokonaisvaltaisuus yllättämään. Kun lapsia on useampi, läsnä on lähes päivittäin riittämättömyyden tunne. Kun molemmat lapset tarvitsevat äitiä, puoliso tarvitsee kumppania, koti tarvitsee hoitamista, työt odottavat tekijäänsä ja ystävät kaipaavat kuuntelevaa korvaa, alkaa ruuhkavuosien merkitys kaikissa sävyissään aueta. Enää ei naurata. Enää en suhtaudu ruuhkavuosiin vähättelevästi.

Olit sitten vanhempi tai et, mutta ETENKIN jos olet vanhempi, haluan painottaa sinulle tätä: jos jatkuvasti ignooraat omia tarpeitasi, suoritat arkea ja miellytät muita, on kovin vaikeaa voida itse hyvin. Laittamalla omat tarpeesi viimeiseksi tai hautaamalla ne pahimmassa tapauksessa kokonaan, kaasutat kovaa vauhtia kohti väsähtämistä, kyynistymistä, ahdistusta tai jopa uupumusta. Sinun on oleellisen tärkeää muistaa, että:

  • sinun tarpeillasi on väliä yhtä paljon kuin kaikkien muidenkin tarpeilla
  • sinun ei tarvitse ansaita itsellesi hyviä asioita
  • olet oikeutettu omaan aikaan, lepoon ja omiin harrastuksiin huolimatta perhe-, työ- ja parisuhdetilanteestasi
  • mitä enemmän kiirettä ja stressiä arjessasi on, sitä tärkeämpää sinun on priorisoida kaikki edellä lueteltu!

Toisen lapsen syntymän jälkeen aloin toden teolla ymmärtää, että minä tarvitsen säännöllisesti omaa aikaa, jotta jaksan olla äiti. Eikä se tee minusta yhtään sen huonompaa vanhempaa – päin vastoin. Siispä istahdimme mieheni kanssa alas miettimään, miten arjen liikkuvat osaset saataisiin järjesteltyä niin, että molemmille mahdollistuisi riittävästi omaa aikaa perheen yhteisten menojen lisäksi.

  • Jaoimme lasten hoitoon viemiset ja hakemiset niin, että kumpikaan ei ole arjessa kokonaan vastuussa vain viemisistä tai vain hakemisista. Tällöin molemmat saavat viikkoon myös sellaisia aamuja, kun saa aamulla rauhassa huolehtia vain itsensä töihin ja toisaalta aikaa tehdä tarvittaessa hieman pidempiä työpäiviä, mikä helpottaa työstressiä huomattavasti.
  • Jaoimme myös lasten iltanukutukset vuoroihin. Joka toinen ilta on toisen vanhemman vapaa-ilta tehdä omia juttuja, nähdä ystäviä tai vain makoilla sohvalla Netflixin parissa.
  • Käymme harrastuksissa/liikkumassa vuoropäivinä. Esikoisen harrastuksiin viemiset olemme myös jakaneet ja odotteluaikaa hyödynnämme joko kaupassa käymiseen tai palauttaviin kävelylenkkeihin.
  • Joka kuukausi jätämme vähintään yhden viikonlopun vapaaksi vain meidän perheelle. Tällöin voimme tehdä asioita yhdessä eikä kummallakaan vanhemmalla ole omia menoja.
  • Jos toisella on tiedossa jokin erityinen meno, tapahtuma, keikka tai muu tilaisuus, toinen voi joustaa ja vapaa-iltoja vaihdetaan päikseen.

Ja lopuksi: jotta jaksat raskasta arkea, sinä tarvitset velvollisuuksien lisäksi myös joutenoloa. Ja tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, oletko vanhempi vai et. Mutta selvää on, että mikäli priorisoit säännöllisesti myös itseäsi ja kunnioitat omia tarpeitasi, jaksat takuuvarmasti olla parempi vanhempi, kumppani ja ystävä!

Facebook
Instagram