Epämääräistä heikotuksen tunnetta, pientä jomotusta pääkopassa, huimausta ylös noustaessa, vaihtelevia vatsavaivoja. Nämä oireet voivat johtua monenlaisista eri syistä eivätkä ne välttämättä sellaisenaan kerro tarkasti sitä, mikä elimistössä oikeastaan on vialla. Esimerkiksi väsymys, stressi, lihaskireydet, alhaiset rauta-arvot tai herkistyminen erilaisiin ruoka-aineisiin voivat olla syitä, jotka aiheuttavat edellä kuvattuja, monille hyvin tuttujakin oireita. Mutta ne ovat myös oireita, jotka kertovat elimistön nestehukasta. Sen oireisiin voivat kuulua myös nopea ja heikko syke, alhainen verenpaine ja sekavuus.
Seuraavaksi hieman faktatietoa: ihmisen kehosta arviolta kaksi kolmasosaa on vettä. Vettä on myös toiminnallemme korvaamattoman tärkeissä elimissä: aivoissa 75%, ihossa 64%, sydämessä 79%, munuaisissa 83%, maksassa 86% ja kehossamme virtaavassa verimäärässä 83% (lähde: peda.net). Valtaosa kehon vedestä on solujen sisäistä nestettä. Jokainen kehosi solu tarvitsee vettä, jotta ne voivat toimia oikein ja kuljettaa ravintoaineita sinne, missä niitä tarvitaan. Vesi osallistuu myös kehon lämmönsäätelyyn hikoilun kautta.
Sanomattakin on siis selvää, että nestevajeella on tämän vuoksi vaikutusta hyvinvointiimme ja toimintakykyymme kokonaisvaltaisesti: mm. keskittymiskyky ja työmuisti heikkenevät, kuona-aineiden poistaminen kehosta vaikeutuu ja iho alkaa kuivua.
Riittävä nesteytys on tärkeää kaikille, mutta korostuu etenkin, mikäli harrastat liikuntaa tai sinulla on fyysisesti kuormittava työ. Liikkujaa saattaakin kiinnostaa, että veden tärkein tehtävä on ehkäistä suorituskykysi laskua liikunnan aikana. Lievä, 1-2 prosentin nestevajaus heikentää valppautta ja keskittymiskykyä sekä lisää väsymyksen tunnetta, joilla on vaikutusta liikuntasuorituksen lisäksi merkittävästi myös työtehtävistä suoriutumiseen. Jos nestehukka pääsee kasvamaan 2,5 prosenttiin, suoritustehosi raskaan liikunnan aikana on heikentynyt jopa 45%. Ja se on PALJON se!
Moni luottaa veden juomisessa janon tunteeseen, mutta itse asiassa silloin ollaan jo myöhässä. Nimittäin janon tunne ilmaantuu vasta silloin, kun nestehukkaa on jo ehtinyt syntyä elimistöön. Ihmisen päivittäinen nesteen tarve on yksilöllistä, mutta sen on arvioitu olevan kokonaisuudessaan 2-3 litraa. Huomioithan, että hikoilu, kuumuus ja kostea ilma lisäävät nesteen tarvetta merkittävästikin. Osa nesteestä saadaan syödyn ruoan mukana eli litratolkulla nestettä ei kuitenkaan ole tarpeen juoda. Hyvänä nyrkkisääntönä onkin juoda 1-2 vesilasillista joka aterian yhteydessä, eli viidesti päivässä, jolloin saat vettä tasaisesti pitkin päivää. Toinen hyvä vinkki on kantaa töissä vesipulloa mukana ja täyttää sitä aina tauoilla, jos ruoan yhteydessä on vaikea juoda vettä riittäviä määriä.
Huolehtimalla riittävästä veden juonnista pidät samalla huolta omasta työkyvystä, kehon optimaalisesta toiminnasta, ihon kunnosta ja etenkin liikunnan aikaisesta suorituskyvystä. Ei siis mitään ihan pikku juttuja, vaan itse asiassa valtavan isoja, sinun toimintakykyyn ja arkeen vaikuttavia kokonaisuuksia! Mikäli tiedostat juovasi liian vähän vettä, haastan sinua tällä viikolla lisäämään veden määrää päivittäin edes muutaman lasillisen verran. Tarkastele viikon lopussa tuntemuksiasi – huomaatko mitään eroa?
BACK TO BASICS -postauksissa käsitellään hyvinvointiisi vaikuttavia perusteita – niitä kulmakiviä, joista olet kuullut ehkä kyllästymiseen saakka, mutta joiden merkitystä omalle hyvinvoinnillesi et ehkä vielä täysin ole ymmärtänyt tai sisäistänyt.
