Jännittäjän pieni selviytymisopas

Syke ja hengitys kiihtyvät, olo muuttuu levottomaksi. Kädet ovat kylmät ja nihkeät yhtä aikaa ja vatsa tuntuu niin herkältä, että on hankala syödä tai juoda. Mielessä risteilee sekavia ajatuksia. Vaistot saattavat huutaa pakenemaan tilanteesta nopeasti, mutta jalat eivät välttämättä toimi. Pää voi kipuilla ja olo tuntua oksettavalta.

Jännitys on tunne, joka tuntuu kokonaisvaltaisesti ympäri kehoa. Jännitykseen voi tilanteesta riippuen sekoittua myös pelkoa. Jännitys saattaa laukaista meissä hyvin alkukantaisen taistele-pakene-piiloudu -reaktion, joka on aiemmin ollut ihmisen hengissä selviytymisen kannalta välttämätön. On täysin tilanteesta ja ihmisen yksilöllisistä piirteistä kiinni, miten jännitykseen ja sen aiheuttamiin reaktioihin suhtaudumme ja miten valitsemme toimia tunteen vallassa. Sillä vaikka jännitys on tunteena voimakas ja melko hallitseva, me voimme harjoitella toimimaan eri tavalla kuin mitä kehomme luontainen reaktio tilanteessa käskee.

Mistä ihmeestä jännitys sitten oikein kumpuaa? Usein uudet tilanteet ovat omiaan nostattamaan meissä jännityksen tunteita. Myös itselle tärkeäksi ja merkitykselliseksi koetut asiat, tilanteet ja tapahtumat voivat jännittää. Jännityksen taustalla saattaa joskus olla liiallisia vaatimuksia itseä tai omaa suoriutumista kohtaan. Jos oma mieli vaatii täydellisyyttä eikä salli virheitä, saattaa kynnys kokeilla uusia asioita tai poistua omalta mukavuusalueelta kasvaa todella suureksi. Tällöin myös onnistumisen kokemukset jäävät vähäisiksi.

Pohdi seuraavaksi, millainen jännittäjä sinä olet? Suhtaudutko jännittämiseen kuin mihin tahansa tunteeseen vai koetko jännittämisen tunnetta kovin usein, voimakkaasti tai hyvin monenlaisissa tilanteessa? Entä saatko tehtyä asioita jännittämisestä huolimatta vai estääkö jännittäminen sinua pyrkimästä kohti tavoitteitasi ja unelmiasi?

Mikäli tunnistat olevasi kova jännittäjä ja tahtoisit tehdä asialle jotakin, voit kokeilla tämän pienen selviytymisoppaan keinoja jännityksen tunteen työstämiseksi ja helpottamiseksi:

  • Salli itsesi jännittää. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta on todellisuudessa aika vaikea juttu. Nimittäin jännittäjä saattaa usein häpeillä omaa jännitystään ja mennä tunteen edessä niin lukkoon, että sitä koetetaan viimeiseen asti tukahduttaa. Anna siis jännityksen tunteen tulla ja olla, kaikkine oireineen.
  • Rauhoita mieltä ja kehon reaktioita. Jännitys syntyy ajatuksistamme, jotka taas edesauttavat kehon fyysisten oireiden syntymistä. Sanoita itsellesi ja muille ääneen, että nyt minua jännittää. Joskus jo jännityksestä puhuminen saattaa auttaa. Voit myös puhua itsellesi mielessäsi rauhoittavia lauseita, kuten: ”Sinulla ei ole mitään hätää”. Seuraavaksi pyri rauhoittamaan kehoa: keskity hengittämisen rauhoittamiseen ja syventämiseen. Voit myös tehdä esimerkiksi jännittää ja rentouttaa vuorotellen kehon eri lihaksia.
  • Altista itseäsi tilanteille, jotka jännittävät. Mielellään säännöllisesti. Sillä vain altistamisen kautta pystyt harjoittelemaan kahta edellä kuvattua askelta tositilanteessa ja saada sitä kautta itsellesi onnistumisen kokemuksia.

Itse lukeudun niihin, jotka ovat aiemmin lähes täysin jäätyneet ja lamaantuneet jännityksen ja pelon tunteiden edessä. Jännitys tuntuu etenkin vatsassa ja joudun jännittävän paikan edessä juoksemaan melko usein vessassa, mikä on tottakai aika inhottava juttu. Lisäksi jännitys heijastelee kehossani niin kokonaisvaltaisesti, että saatan täristä holtittomasti, jolloin jopa puheen tuottaminen on hetkellisesti hyvin hankalaa.

Jännitys on aikaisemmin estänyt minua tekemästä asioita, joita olisin halunnut tehdä. Jännitykseen on itselläni nimittäin kytkeytynyt suurta epäonnistumisen pelkoa, minkä vuoksi on ollut rutkasti helpompaa jättää tekemättä asioita, jotka ovat näitä kokonaisvaltaisia ja vaikeita tunteita itsessä nostattaneet.

Kaikenlainen esiintyminen ja puhuminen yleisön edessä on ollut itselleni aina äärimmäisen jännittävä ja pelottava paikka. Olen joutunut harjoittelemaan sitä läpi lapsuuden harrastaessani haitarin soittoa ja esiintyessäni erilaisissa konserteissa, tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Muistan yhä monen monta tilannetta juuri ennen konserttia, jolloin olen ajatellut, että kuolen siihen paikkaan, en pysty, osaa enkä kykene. Altistin silti itseäni tilanteille yhä uudelleen ja sain onnistumisen kokemuksia. En kuitenkaan silloin vielä osannut kovin tehokkaasti rauhoittaa itseäni ja ärsyynnyin jännittämisestä niin paljon, että tunnetta oli hankala sallia itselleen. Tällöin se itse asiassa vain voimistui.

Yrittäjänä olen joutunut harjoittelemaan puhumista ja esiintymistä erilaisissa tilanteissa, joista jokainen on ollut omalla tavallaan jännittävä. Olen yhä edelleen jännittäjä, mutta nyt osaan suhtautua tunteeseen hyvin eri tavalla kuin aiemmin. Olen alkanut näkemään jännittämisen pikemminkin energiaa antavana elementtinä, josta pystyn ammentamaan itselleni voimaa ja hyvää fiilistä! Itse säätelen jännitystä nykyisin puhumalla itselleni ääneen rauhoittavasti ja tsemppaavasti ja kuuntelemalla tilanteeseen sopivaa musiikkia.

Joskus jännittämiseen löytyy apu vasta ammattilaisen avulla. Paljon on kuitenkin tehtävissä myös omatoimisesti, kunhan muistaa suhtautua harjoittelemiseen maltilla ja pitkäjänteisesti. On myös hyvä muistaa, että jännittäminen kuuluu elämään siinä missä kaikki muutkin tunteet ja on täysin normaalia joskus jännittää isosti!

Facebook
Instagram