Moni meistä vaatii itseltään jatkuvasti arjessa kohtuuttomia; kodin tiptop kuntoa järkyttävässä stressissä, hikitreeniä kuukausien univelassa tai kärsii herkkumorkkiksesta elämän isojen ja pienien kriisien keskellä. Puhumattakaan siitä oman ajan ottamisen vaikeudesta sekä päässä soimaavista äänistä, että omien tarpeiden etusijalle laittaminen on sama asia kuin huonon vanhemman, kumppanin tai lapsen leima otsassa.
Armottomuus itseä kohtaan kulkee kovin käsi kädessä suorittamiseen taipuvan luonteen kanssa. Suorittajille lepo ja vain jouten olo on lähes mahdotonta ja siihen kehottaminen saattaa aiheuttaa suunnatonta ahdistusta. Suorittajia ajaa eteenpäin sellainen voima, jota sivusta seuraajien on lähes mahdotonta ymmärtää. Suorittamiseen taipuva jättää huomioimatta täysin oman kehon ja mielen tarpeet ja sysää ne jatkuvasti to do -listan viimeiselle sijalle. Usein omien tarpeiden kuulemiselle ei lopulta jää aikaa saati voimavaroja.
Olen itse ollut tässä suossa vuosien ajan. Tällöin tulin suorittaneeksi aivan kaikkea: opiskelijana ja työntekijänä sekä kumppanina ja vaimona oloa, siivoamista, ruoan laittamista, syömistä, liikkumista, lepäämistä, palautumista ja jopa sairastamista. Minulla oli todella harvoin hetkiä, jolloin olisin voinut hyvillä mielin vain olla. Mielessä kummitteli jatkuvasti lista erilaisista hoidettavista asioista ja ehdollistin toimintoja usein mielessäni seuraavasti: sohvalle voi mennä vasta kun keittiö on siivottu ja vessa putsattu tai omiin tarpeisiin voi keskittyä vasta sitten, kun on ensin huolehtinut ystävien ja läheisten tarpeista.
Miten ihmeessä sitä sitten voisi oppia olemaan itseään kohtaan armollisempi, etenkin jos on tottunut vaatimaan itseltään jatkuvasti kohtuuttomia? Vastaus ei ole niin yksiselitteinen. Sisäisellä puheella on tässä iso merkitys: sillä todella on väliä, miten puhut itsellesi päivästä toiseen. Alkuun voit kuitenkin päästä tehokkaammin keskittymällä ensin muuttamaan tekojasi, sillä sisäisen puheen muutos on prosessi, joka vie aikaa, vaatii työtä ja lukuisia toistoja. Valehtelisin, jos tarjoaisin sinulle taikasauvan, sillä sellaista ei yksinkertaisesti ole. Lohdullista kuitenkin on, että sinnikkäällä harjoittelemisella todella voi oppia joustavuutta, armollisuutta, jouten oloa ja omien tarpeiden priorisointia ilman jatkuvaa mielessä kolkuttelevaa huonoa omaatuntoa.
- Askel: Lähde tekemään konkreettisia tekoja ihan vain itseäsi varten. Mieluiten sellaisia, joista nauttii niin mieli kuin keho. Voit käydä kävelyllä luonnossa, nukkua päiväunet, nauttia kiireettömän aamiaisen, ottaa vaahtokylvyn tai varata ajan hierontaan. Mitä vaikeammalta tämä tuntuu, sen pienemmästä teosta kannattaa aloittaa.
- Askel: Laske reippaasti (omaa) rimaa alemmaksi. Opettele pienin askelin vähentämään itse itsellesi asettamia vaatimuksia. Tämä on jo huomattavasti haastavampi askel, mutta ehdottomasti vaivan arvoista! Tarkastele omia vaatimustasojasi esimerkiksi siivoamisen, ruoan laittamisen ja omien töiden osalta: koko kotia ei tarvitse siivota kerralla, valmisruoka on ruokaa sekin ja työtehtävät odottavat siellä varmasti vielä huomennakin.
- Askel: Opettele armollisempaa sisäistä puhetta. Kukaan ei ole itsellesi niin ankara kuin sinä itse. Kun huomaat sättiväsi itseäsi, pysähdy ja hengitä pari kertaa syvään. Voit sanoa itsellesi esimerkiksi: Tänään vähemmän on enemmän ja se riittää”. Tunnista negatiivinen, itseäsi vähättelevä puhe ja harjoittele korvaamaan sitä kannustavammaksi ja lempeäksi.
- Askel: Kun omia tarpeita on sivuuttanut pitkään ja suhtautuminen itseen on ollut kauan armotonta, voivat etenkin kaksi edellä mainittua askelta tuntua lähes mahdottomilta toteuttaa käytännössä, vaikka siihen aitoa halua olisikin. Tällöin tehokkainta on keskittyä tekoihin ja nimenomaan ensin sellaisiin tekoihin, jotka antavat vastaiskun omille pinttyneille toimintatavoille. Hyvänä esimerkkinä on jättää asioita kesken tai antaa jonkun asian yksinkertaisesti vain olla. Jos esimerkiksi olet aina siivonnut keittiön ennen nukkumaan menoa, harjoittele jättämään likaiset astiat pöydälle yön ajaksi. Haastavaa, mutta todella tehokasta! Harjoittelemisen jälkeen huomaat pian, että tiskit todella odottavat siellä vielä aamullakin ja nukkumaan meneminen onnistuu ilman ahdistusta omasta saamattomuudesta.
Armollisuutta itseään kohtaan kannattaa harjoitella. Sillä ei tätä elämää ole tehty vain siksi, jotta voisimme suorittaa sitä uupumiseen saakka! Ehei, me olemme täällä ennen kaikkea siksi, että meille on annettu aikaa mahdollisuuksille, aikaa kasvulle, aikaa kokemuksille, aikaa unelmille ja aikaa rakkaudelle. Mikäli tunnistat, että tarvitset näissä teemoissa apua, olen täällä sitä ja sinua varten.
Tämä voi olla sinun matkasi alku <3
